kohtaaminen

Talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan

Kuopus on laittanut olohuoneen huiskin haiskin. Sohvat, tuolit, viltit, tyynyt ja lelut. Hän on rakentanut majaa. Olemme syömässä. Ruokapöytä muistuttaa lähtevien laivojen satamaa ja tiskivuorolainen on lomamoodissa. Mustikkapiirakka tuoksuu. Jauhot ja kulhot vielä leipomapöydällä. Puhdaspyykkivuori odottaa valloittajaa. Tähän arkikotiin tupsahtaa ovesta tuttuja, ja heidän mukanaan myös harvinaisempia vieraita. Pikaisesti pistäytymään. Touhotan paikkoja kuntoon ja haron …

Talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan Lue lisää »

Kohtaaminen on aina uusi

Tuttu polku, pieni metsä. Kohina kuuluu jo kauas. Mehtäputous on vapaa! Ensin lähes huomaamatta hiipien ja sitten aivan rytinällä ilo hyppää puseroon. Kuin putous. Totta se on, vesi virtaa! Virtanen on päässyt talven kuormasta jään ja lumen alta ja juoksee kivien yli, kuplii ja kantaa aurinkoa mukanaan. Ilahdun uusista luontopaikoista. Ne virkistävät ja hoitavat. Sydän …

Kohtaaminen on aina uusi Lue lisää »

Lapsuuden maisemat kulkevat mukana

Koululainen kävelee reppu selässään. Pellon poikki, metsän vierestä. Lapsi valitsee kävelytien ja polun väliltä. Polku kiehtoo tällä kertaa enemmän. Kaukana edessä kohoaa luminen Kaihuavaara. Talviaurinko kurkkaa Kivalon takaa. Tuolla näkyy jään peittämä joki ja tuossa loistavat kappelin valot. Kaikesta tästä piirtyy lapsen mieleen sielunmaisema. Päivä toisensa jälkeen koululaiset kulkevat uutterasti kouluun ja takaisin. Arkiaamuina aukeavat …

Lapsuuden maisemat kulkevat mukana Lue lisää »

Helmipöllö ja puukiipijä

Ei kuulunut mitään, ei niin mitään. Pöllö lensi äänettömästi. Vuoden viimeisenä päivänä helmipöllö oli eksynyt kanojen ulkohäkkiin. Ovi oli jäänyt auki. Se ei osannut ulos ja antoi auttaa itseään. Puolisoni nosti linnun niin, että se pääsi lentämään vapauteen. Seisoin pihalla ja pieni pöllö lensi aivan vierestäni. Vaikka olin tiennyt että pöllöt ovat hiljaisia lentäjiä, tuntui …

Helmipöllö ja puukiipijä Lue lisää »

Isä

Käsien tottuneet liikkeet. Piipun rassaus ja puhdistus. Kopautus tuhka-astiaan, Mixturea piipun koppaan, kevyt tasoitus. Sytytys, imu ja puhallus. Olohuoneessa leijui vaalea savu. Isä poltti piippua. Isä oli kirjallisuuden suuri ystävä. Älykkö. Lapin samoaja.Hän puolusti työssään ihmisiä, joita oli kohdeltu väärin, kunnioitti vanhoja ja myötäeli sairaita tai surevia. Lakimies. Isän sana oli kotonakin laki. Kun isä …

Isä Lue lisää »

Levosta nähtiin vain unta

– Levosta nähtiin vain unta.Tällaisen vastauksen sain, kun kysyin, muistuuko (juuri kuulemistani) rankoista savotta- ja uittoajoista jotain hetkeä, että olisi istahtanut kivelle tai kannon nokkaan ja olisi vähän aikaa tuumaillut ja vetänyt henkeä. Olin alkuviikosta pitämässä ensimmäistä tarinallista Valoisat muistot -hetkeä ikääntyneille. 12-vuotiaana savottataipaleensa aloittanut kertoi, että työaika oli maanantaista lauantaihin ja ruoka- ja kahvitaukoihin …

Levosta nähtiin vain unta Lue lisää »

Ovat eläneet lähellä tätä maata

Rakas vanhaihminen kaipaa kotiin. Puheesta on vaikea saada selvää. Erotan, että puhuu joesta, joka pitää ylittää. Hoivakodin huone ei ole yhtäkkiä tuttu. Hän kaipaa sinne, missä kuuluivat arjen tutut äänet. Räsymattojen pirttiin. Sanon, että hänellä on ollut elämässä monta kotia. Luettelen niistä osan. Hän kuuntelee ja sanoo– Ihmeteltävän monta kotia. Mitä, jos minulta menee muisti? …

Ovat eläneet lähellä tätä maata Lue lisää »

Niin kaunis on maa

– Ollaanko me tutut?– Taijetaan olla sukua. Matilla oli kaihtimien asentaminen kerrostaloon ja oven aukaisi pieni mummo. Viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen Matti tapasi oman äitinsä, kesken arkisen työpäivän. Poika otti äitinsä kainaloon ja äiti keitti ensi kerran pojalleen kahvit. Elämä oli mennyt niin. Ehdimme käydä kylässä ja olla yhteydessä reilun vuoden ajan. Juuri kun kaikki …

Niin kaunis on maa Lue lisää »

Päivälepo

Tänä aamuna kaikki oli vaaleaa. En saa sanoja järjestykseen. Sanoja ei ole.Kissa makaa aurinkopaikassaan, valo leikkii verhon läpi. Istun ja katson joelle. Jäälautat lipuvat tummassa vedessä. Ei tapahdu suuria. Ja juuri tänä aamuna tapahtui suuria. Se suuri on tuo vaalea ulkona. Se on valo ruusussa, jonka sain siksi, kun olen äiti. Ihmeellistä, jos voisi kuulla …

Päivälepo Lue lisää »

Ajatuksia lapsen koulutiellä

– Kaikki surulliset tekevät itsemurhan, sanoo nuori. Oli kuullut sen jostain. Reppu selässä astelee pieni koululainen. Pellon poikki, metsän vierestä. Kävin vastassa ekaluokkalaista, kun pakkanen koputteli -33 ja tuntui kuin -39. Ettei yksin tarvinnut kylmässä kulkea. Lapsi sai valita kävelytien ja polun väliltä. Siispä taaperrettiin. Uutterasti päivä toisensa jälkeen Suomen koululaiset Raahessa, Kotkassa, Helsingissä, Tampereella, …

Ajatuksia lapsen koulutiellä Lue lisää »