läsnäolo

Huolenpidon lämpö

– Äiti haluaa nähdä lapsensa. Vauvan voi tuoda hänen luokseen. Sairaalan yö kaksi kevättä sitten. Heräsin nukutuksesta ja kaikki oli aluksi sumeaa. En ollut varma, olinko yhä unessa. Ihmisten äänet kuuluivat kaukaa. – Näenkö mie unta, vai ootteko te oikioita ihimisiä?– Ollaan me oikeita ihmisiä, kuului hoitajan ystävällinen naurahdus. Suljin silmäni ja ajattelin kiitollisena, että …

Huolenpidon lämpö Lue lisää »

Annan pilven ja auringon olla

Kirjoitin jotain. Niiden sanojen aika tulla näkyviin ei ollut tänään. Ne puhuivat vain minulle. Joskus on niin. Kirjoitan ja sitten painankin pitkään pyyhkijää. Teksti katoaa. Ajatukset kävivät näkösällä minulle. Otan kuvia kulkiessani luonnossa. Pieniä yksityiskohtia, joskus kaunis valo tai kokonainen maisema, johon rauhoittuu. Onko kaikki tämä vähemmän olemassa, jos en otakaan kuvaa? Annan kiven, rinteen, …

Annan pilven ja auringon olla Lue lisää »

Kevätkaiho tai joku

Itkemätön itku. Levoton tuuli sinussa.Ahdistus jostain kaukaa tai lähempää kuin näet. Oma, toisen tai molemmat. Hengähdät maisemassa. Et pystykään keskittymään, et hengitä levollisuutta.Et tavoita huolettomuuden ja levon tunnetta, vaikka olisit rauhassa, lähellä metsän puhetta. Onko sinulla huoli tai kaipaus. Onko se elämän kaihoa, sitä, jota kai kannetaan syntymästä hiljaiseen uinahtamiseen saakka? Jos vaadit iloisuutta, keveyttä, …

Kevätkaiho tai joku Lue lisää »

Haen sinua, ihminen

Niin me ihmiset hyvää tarkoittaen sanomme. Tsemppiä ja silleen. Minäkin. Valitse nyt. Ota se kaikki hyvä ja kaunis ja valoisa. Ota rohkeus ja sinnikkyys. Ole oman elämäsi voittaja. Kuka näkee hänet, joka ei jaksa valita? Kuka näkee uupuneiden katseiden kasvavan määrän, huolijonot ja surun, joka koputtaa olkapäälle ensin niin hellästi, että tulet aukaisseeksi sydämesi oven? …

Haen sinua, ihminen Lue lisää »