muistot

”En ois sua tuntenu, jos oisit tullu kadulla vastaan”

Kommentoi / kohtaaminen, kolumni, muistot, rakkaus, sukupolvet / Kirjoittaja

Puolisoni paistaa ruuaksi ahvenia. Hän on pilkkinyt ne aiemmin talvella yhdessä lasten kanssa. Muistan kalareissun, jolloin onkiminen ei ollut aivan mutkatonta. Siitä kesästä on jo vuosia. Pikkupojilla oli liian pitkät onget. Vavat vaappuivat, vähän ajan päästä siimat olivat sotkussa. Heimo-vaari, mieheni isä, ärähti: – Etkö oo opettanu poikias onkimaan? Olimme kaikki ihan hiljaa. Heimo, puolisoni, minä ja pojat. Mäkäräiset …

”En ois sua tuntenu, jos oisit tullu kadulla vastaan” Lue lisää »

Joulupukki toi risuja

Kommentoi / joulu, lapset, muistot, soljutelma / Kirjoittaja

Minulla on viisi pikkuveljeä. Muistan eräästä lapsuuden joulusta surulliset pikkutontut. Viisi poikaa seisoi rivissä, tonttulakit päässä ja risut käsissään. Pojat olivat olleet ylimääräisen touhukkaina joulunalusjännityksessään. Isommat sisarukset varoittelivat, että jos eivät olisi kunnolla, pukki toisi risuja. Kuka sen sitten keksikin, mutta joulupukki tuli sinä vuonna laihan säkin kanssa. Säkistä löytyivät nimilapuilla varustetut risut. Mikä pettymys. …

Joulupukki toi risuja Lue lisää »

Joulumuistoja ja satuja Pikku Kakkoselle

Kommentoi / joulu, kolumni, muistot, soljutelma / Kirjoittaja

Kävin kuopuksen kanssa kirjastoautossa kyläkaupan pihassa. Vaihdoin kuljettajan kanssa muutaman sanan kirjoittamisesta. Jo puolesta virkkeestä huomasin, että hän ymmärtää satujen tekemistä. Tuli kotoinen olo. Kun joku ymmärtää sinua, tulet nähdyksi. Lapsesta huomaa helposti, miten vapauttavaa on, kun aikuinen kuulee ja näkee oikeasti, mitä hän tarkoittaa. Se tuo rauhallisen mielen. Sama meillä aikuisilla. Pikku Kakkonen tilasi …

Joulumuistoja ja satuja Pikku Kakkoselle Lue lisää »

Ei sodan jälkiä voinut pestä pois

2 kommenttia / isänmaa, muistot, soljutelma / Kirjoittaja

Lapsena ymmärsin sodasta vain, että se on jotain tosi pahaa. Sota oli tehnyt papasta yksikätisen ja sokean. Muistan, miten hän kulki kotonaan käsi edellä tunnustellen ovia ja seiniä Kesä. Nukuin mummolan sohvalla. Heräsin pianonsoittoon. Pappa soitti pianoa korvakuulolta ja lauloi aamuvirttä. Terve käsi soitti melodiaa, tynkä rytmitti sitä. Jossain vaiheessa kaikui Porilaisten marssi. ”Poijjat kansan …

Ei sodan jälkiä voinut pestä pois Lue lisää »

Ajatuksesi lepäävät tässä maisemassa

Kommentoi / isä, kiitollisuus, luonto, muistot, runo, suru, valo / Kirjoittaja

Isä täyttäisi tänään 80 vuotta. Hän kuoli 58-vuotiaana tunturiin.Isä on vaikuttanut osaltaan siihen, että asun pohjoisessa ja olen kirjoittanut Rauhoittavia tarinoita tuntureilta -äänitarinoita. Isä viitoitti esimerkillään meille lapsillekin tien tunturiin.Hänen elämänsä ei kaikitellen ollut helppo. Hänkään ei aina ollut helppo. Kukapa meistä… Meiän isä kuitenkin, risa ja rakas. Isä vei opiskeluaikoinaan Helsingissä ruokaa köyhälle taiteilijalle. …

Ajatuksesi lepäävät tässä maisemassa Lue lisää »

Naimisiin -biofiktiota Taimi-mummosta ja Matti-papasta

Kommentoi / häät, luottaminen, muistot, rakkaus, sota, tarinat / Kirjoittaja

Taimi nauraa. Nauru pulppuaa keveästi. Joki on peilikirkkaassa jäässä. Pitkäkoipinen, musta hevonen liukastelee jäällä, lopulta pyllähtää istualleen. Joen vastarannalla kaksi venäläistä vankia nauraa myös. Taimi ottaa tiukemmin kiinni käsikynkästäni ja kuulen hänen äänensä lähellä korvaani. – Näkisitpä tuon, Matti. Hevonen istuu jäällä, oikeasti istuu. On niin liukasta, ettei se pääse ylös. Se lykkii etukavioilla vauhtia …

Naimisiin -biofiktiota Taimi-mummosta ja Matti-papasta Lue lisää »

Omena, joka jäi mieleen

Kommentoi / ihmissuhteet, kiitollisuus, kolumni, muistot, välittäminen / Kirjoittaja

-muisto lukiosta Joka kevät, kun ylioppilaslistat julkaistaan, ajatuksiini tulee sama hetki: Lukion kirjasto, Anni ja omena. Kutsun lukioaikaista luokkakaveriani tässä nimellä Anni. Muistan hänen iloiset silmänsä ja hymyn, joka nousi herkästi kasvoille. Annin kotona oli taloudellisesti tiukkaa. Hän kävi lukiota vapaaoppilaana, eli hän sai ilmaiset koulukirjat. Nykyään se on kaikkien oikeus, mutta tuolloin ilmaisia koulukirjoja …

Omena, joka jäi mieleen Lue lisää »

Äitienpäivänä

Kommentoi / muistot, runo, soljutelma, sukupolvet / Kirjoittaja

Kun käännyn katsomaannäen äitiniäitini äidinnäen mummoni äidinja hänen äitinsäja hänen… Jokainen heistäkantanut uuden elämän. olen saanut syntyäsaanut elämänolen osa ketjua Kun käännyn katsomaannäen rakkaudenkuorman, surun, työn altaelämän rytmissä Näen valvotut yöt,kädet peittelemässä nukkumaanhyvää yötä, nuku hyvinnäen aamunlintu pyrähtää ikkunalaudalleja lentää pois näen katseita, jotka kannustavat,muistuttavat elämän ohikiitävyydestäja ettärakastamisen aika on nyt

Ylimenovaikeus

Kommentoi / kolumni, muistot, putous, sukupolvet, valo / Kirjoittaja

Vanttauskosken voimalaitoksen silta suljetaan pian korjauksen vuoksi. Se vaikuttaa monen elämään usean kuukauden ajan. Minulle se tarkoittaa mm. hankalampaa pääsyä joen toisella puolella olevalle mehtäputoukselle. Putous on levähdys- ja luovuuspaikkani. Sula-aikaan olen käynyt siellä vähintään kerran viikossa. Kesäkuussa alkaa ylimenovaikeus. Kylän keskellä olevan sillan arvon ymmärtää entistä paremmin nyt, kun kulku suljetaan. Silta on yhteys monella …

Ylimenovaikeus Lue lisää »

Keväinen uni

2 kommenttia / ilo, muistot, suru, uni / Kirjoittaja

– Poimi äidille varvioita.Tasan 15 vuotta sitten näin unen, jonka muistan yhä: Hanna-siskoni sanoi minulle– Poimi äidille varvioita.En oikein ymmärtänyt ja hän sanoi uudestaan– Poimi äidille kimppu varvioita. Kuljin unessa huhtikuisessa metsässä ja mietin, mikä on varvia. Metsä oli koivikko. Aurinko paistoi valkoisiin runkoihin. Kuljin ja kuljin. Oli valoisampaa kuin kevät. Koivikko oli hiljainen, maassa …

Keväinen uni Lue lisää »