ajatusvirta

Tavoitatko sen, kuka olet?

Kuopus (2v4kk) oivalsi, että olen äidin lisäksi Anna.Hän käyttää nimeäni nyt melkein joka lauseessa.– Laitakko Anna mulle maitoa? Anna, mitä sinä teet? Tule Anna tähän minun vieleen, katotaan kiljaa. Tuntuu hupaisalta. Olen tottunut, että olen äiti tässä pottukattilan, kauppakassien ja pyykkitelineiden maailmassa. Raparonttosten, vilttihetkien ja ruutuaikakeskustelujen vaihtelevassa maastossa.Kun kodissa on monen ikäisiä, se on Elämää …

Tavoitatko sen, kuka olet? Lue lisää »

Nämä maisemat ovat työhuoneitani

Joen hehku pysäytti. Onneksi kuljin rannalle.Ja silti yksi pieni kukka jokivarressa voi tarjota saman sykähdyksen sydämeen tai jopa enemmän.Sitä voi sanoa yllätykseksi, jonka elämä salaisuuksineen kätkee sisäänsä.Ja meihin, joissa pienet ja suuret näkymät soljuvat tai ritisevät lomittain. Ilta. Sateen jälkeen laskeva aurinko, hiljainen tuuli. Yhtä hiljainen vesi, taivas ja tummat puut.Laituri, jolla seisoin. Tai no …

Nämä maisemat ovat työhuoneitani Lue lisää »

Juhannussoljutelma

Hyppään kesään kuin kukkamereen kulleronkeltainen hame ylläni. Tervetuloa juhannus, valoisa mittumaari. On aika heittää pyyhe harteille ja juosta lasten kanssa kilpaa uimapolkua rantaan, uida pois kaikki pölyt ja mielen seitit. On aika leipoa kakku juhannusprinsessalle, tasan yksitoista vee, jolle Pajakylän joulupukki ehdotti nimeksi Marmelaadidaadi. Mutta Ilona oli heti ihan meidän Ilona. Onko aika kerätä seitsemän …

Juhannussoljutelma Lue lisää »

Annan pilven ja auringon olla

Kirjoitin jotain. Niiden sanojen aika tulla näkyviin ei ollut tänään. Ne puhuivat vain minulle. Joskus on niin. Kirjoitan ja sitten painankin pitkään pyyhkijää. Teksti katoaa. Ajatukset kävivät näkösällä minulle. Otan kuvia kulkiessani luonnossa. Pieniä yksityiskohtia, joskus kaunis valo tai kokonainen maisema, johon rauhoittuu. Onko kaikki tämä vähemmän olemassa, jos en otakaan kuvaa? Annan kiven, rinteen, …

Annan pilven ja auringon olla Lue lisää »

Kevätkaiho tai joku

Itkemätön itku. Levoton tuuli sinussa.Ahdistus jostain kaukaa tai lähempää kuin näet. Oma, toisen tai molemmat. Hengähdät maisemassa. Et pystykään keskittymään, et hengitä levollisuutta.Et tavoita huolettomuuden ja levon tunnetta, vaikka olisit rauhassa, lähellä metsän puhetta. Onko sinulla huoli tai kaipaus. Onko se elämän kaihoa, sitä, jota kai kannetaan syntymästä hiljaiseen uinahtamiseen saakka? Jos vaadit iloisuutta, keveyttä, …

Kevätkaiho tai joku Lue lisää »

Uskalla pysähtyä

Oletko joskus havahtunut, että sinulla on mennyt vähän hukkaan se, mikä tuo elämään tarkoituksen?Se, mitä todella arvostat? Onnellista, jos elämässäsi ovat läsnä ne, mitkä ovat tärkeää. Teetkö sitä, mitä teet, siksi, että pidät siitä?Vai teetkö, koska muutkin tekevät tai väittävät tekevänsä? Kun ihminen kokee innottomuutta ja tyhjyyttä, hän yrittää täyttää tyhjyyttä materialla, fyysisellä nautinnolla tai …

Uskalla pysähtyä Lue lisää »

Valo ei jätä hipaisematta

Huomaatko joskus. Ne asiat, mitkä olivat jokin aika sitten supussa, eivät ole enää. Asioilla on tapana järjestyä. Ja sitten onkin tullut uusia suppuja. Elämässä aina tulee. Asioita. Asioita. Välillä taas avautuu avarampi näköala. Muutos ei katoa vastustamalla. Niin sanotaan. Voinko olla muutos muutoksessa, vaikuttaa suuntaan edes pienesti?Sanan, hymyn tai halauksen verran. Läsnäolon verran. Muistaa, että …

Valo ei jätä hipaisematta Lue lisää »

Katso aamuasi

Aamut ovat alkuja. Aamuilla on merkitystä. Millainen näkymä ikkunoiden edestä vedettävien verhojen takaa avautuu? Siitä maisemasta alkaa päivä. Aamulla ja mielenmaisemalla on merkitystä. Aluilla. Mie hoivaan kipeää lastani, kuuntelen nuhaista unihengitystä. Ja muistelen aamussani eilistä ajatushautomoa. Kulttuuri, taide, käsityö, kulttuuriperintö. Ihmiset. Lämpö. Kohtaaminen. Innostuminen. Mieki sain olla sellaisena kuin olen. Rauhoittavilla tarinoilla tuntureilta oli illassa …

Katso aamuasi Lue lisää »

Juurrun samaan toivoon

Kuulin ajatuksen, että matka toivosta pelkoon on yllättävän lyhyt. Entä matka pelkäämisestä toivoon?Mikä auttaa ylläpitämään toivoa? Meissä ovat lempeät tuulet. Ja nekin päivät, jotka pieksivät raekuuron lailla. Myös kesäyön pysähtyneet hetket, kun valo ja tuuli puhuivat samaa tarinaa ihan hiljaa. Joskus meissä on kaipuu, että tuuli puhaltaisi pois, pois.Se on kipeä hetki, kun tyhjyys on …

Juurrun samaan toivoon Lue lisää »

Kastan varpaat kesään

Kesäöistä ajatusvirtaa  Kastan varpaat kesään ja kerään aurinkoa. Nukun tuulenhenkäykseen.Ja herään, kun joku on vailla maitoa.  Kesä on jo hilippassut tovin heinäkuuta. Vielä voin kuulla lintua aikaisin aamulla. Pajulintu laulaa vihreitten lehtien takana. Oma pieni pajulintu käpertyy lähelleni vatsa pullollaan lämmintä.  Yöilma on hiostava. Ehkä se kerii ukkosta päivälle. Ajatukset. Niitä on jos jonkinlaisia. Useimmat niistä, varsinkin …

Kastan varpaat kesään Lue lisää »