Kävelin maantien reunaa. Pilviaurinkoista. Västäräkki lensi tien yli, sujahti ohiajavan auton edessä. Kevyt, kesän valo siivillään. Sirp, sirp. Sanoin sille, että älä lennä noin, jäät alle. Hentoinen tumpsaus. Auto oli ohi. Siinä se oli, pieni lintu.– Miks sie lensit noin, et ois saanu.Ei se kuullut. Siirsin linnun ruohikolle, sinisten ja keltaisten kukkien keskelle. Kävelin. Nyt …
Oletko joskus kieltänyt surua tulemasta luoksesi? Koska ei sille ole tilaa, ei aikaa, ei voimavaroja. Ja pakenet nauruun, keveyteen tai vain ”kyllä minä pärjään ja jaksan” – koska on pakko. Ilo on valoisampaa, tarttuu kädestä ja juoksee metsän polkuja loikka-askelin. Lopulta edessä on suo ja rämpöaskelet. Et voi paeta enää.Suru laittaa kohdattavaksi aiemmatkin surut, vaikka …
Niin me ihmiset hyvää tarkoittaen sanomme. Tsemppiä ja silleen. Minäkin. Valitse nyt. Ota se kaikki hyvä ja kaunis ja valoisa. Ota rohkeus ja sinnikkyys. Ole oman elämäsi voittaja. Kuka näkee hänet, joka ei jaksa valita? Kuka näkee uupuneiden katseiden kasvavan määrän, huolijonot ja surun, joka koputtaa olkapäälle ensin niin hellästi, että tulet aukaisseeksi sydämesi oven? …
Oletko joskus havahtunut, että sinulla on mennyt vähän hukkaan se, mikä tuo elämään tarkoituksen?Se, mitä todella arvostat? Onnellista, jos elämässäsi ovat läsnä ne, mitkä ovat tärkeää. Teetkö sitä, mitä teet, siksi, että pidät siitä?Vai teetkö, koska muutkin tekevät tai väittävät tekevänsä? Kun ihminen kokee innottomuutta ja tyhjyyttä, hän yrittää täyttää tyhjyyttä materialla, fyysisellä nautinnolla tai …
Huomaatko joskus. Ne asiat, mitkä olivat jokin aika sitten supussa, eivät ole enää. Asioilla on tapana järjestyä. Ja sitten onkin tullut uusia suppuja. Elämässä aina tulee. Asioita. Asioita. Välillä taas avautuu avarampi näköala. Muutos ei katoa vastustamalla. Niin sanotaan. Voinko olla muutos muutoksessa, vaikuttaa suuntaan edes pienesti?Sanan, hymyn tai halauksen verran. Läsnäolon verran. Muistaa, että …