Helmikuun aamu ja iloinen puheen pulputus. Jono koululaisia kävelee kyläkoululta kohti jääkiekkokaukaloa. Jokainen kantaa isoa kassia ja jääkiekkomailaa. Kohta alkavat pelit. On se hyvä, että meillä on täällä oma koulu ja siellä liikuntaa. Muistan, kun koululaisena raahasin omia kaunokkejani kouluun. Luistinpussi paukutti pyöränrengasta vasten. Ja mikä vauhdin ja vapauden tunne jäällä liitämiseen liittyi! Parhainta tukea lasten luistelulle …
Alakoulua käyvä poika ei halunnut kirjoittaa jouluista tarinaa. Se oli tarkoitus tehdä parityönä. Opettaja ihmetteli. Hän suostutteli poikaa ja laittoi lopulta kotiin Wilma-viestin pienen moitteen kera. Kun kysyin lapselta, miksi hän ei tehnyt yhteistyötä, hän vain sanoi – Ei jaksa. Ei kiinnosta.Ja painoi päänsä. Se oli korona-aikaa. Koulun piha oli jaettu välituntien ajaksi alueisiin, jokaiselle luokalle …
Vaikka tärkeintä ei ole se, mitä toinen sanoo vaan se, mitä hän on, jaan mieleeni painuneita lauseita, joita lasteni isä, rakas Matti, on matkan varrella sanonut. ”Leppää sie välillä.” Maailman kaunein lause, jonka olen väsyneenä kuullut. Lapsi sairasti ja olin valvonut vauvan kanssa pitkään. Yön hämärässä mies tarttui vaunujen työntöaisaan ja alkoi hyssyttää pientä. ”Anteeksi, …
Hän laskeutui tunturipolkua reppu selässään. Olimme siskontytön kanssa vasta reitin alussa. Nainen tuli kohdallemme, tervehti ja pysähtyi. Vaihdoimme retkeilyssä tutut kommentit aiotusta matkasta ja säästä. Tuli puheeksi, että olen kirjoittaja ja pohjoisessa tarinanhakumatkalla. Nainen sanoi yllättävän ja pysäyttävän kommentin. Ilman katkeruutta, mutta surumielisenä hän totesi, ettei hänen elämällään ole mitään merkitystä. Hämmennyin. Katsoin naista ja …
Kuin seisoisi maantien laidassa ja yrittäisi pitää kiinni jostain. Mutta ne kiitävät ohi, punaiset autot, hopeanharmaat, mustat, vihreät ja ihmiset, hymyt, totiset suut. Kaikki. Ohi ne menevät ajatukset, aikomukset, ilo. Ohiko menen minäkin – hei seis, mihin matka. Sinne meni sekin, lumi vain pöllyää. Sinne meni kaikki.Minäkin, vaikka olen tässä. Vuosi vaihtunut. Uusi kalenteri laitettu …
Minulla ja ystävälläni Annalla oli nuorena unelma yhteisestä lasten kirjasta. Sovimme, että mie kirjoitan ja Anna kuvittaa. Anna muutti pohjoiseen, pohjoisemmaksi kuin mie, opiskelemaan eräoppaaksi ja jäi lopulta asumaan tuntureiden maahan. Hän eli vaatimattomasti ja vaelsi tuntureilla niin usein kuin voi. Anna kulki rauhallisesti pohjoisessa luonnossa, näki, kuuli, haistoi ja tunsi sen syvästi. Hän näki …
Keväinen ilta. Valo lepää maisemassa, eikä uni vielä tule. Alhaalta rannasta nousee usvaa. Jokea ei erota. Näkyy vain vaalea sumu. Avaan ikkunan. Raikas ilma virtaa sisälle. Usva leviää joelta koivikkoon. Se hipaisee hellästi valkorunkoisia puita, jotka odottavat pienten lehtien syntymää. On kuin unessa. Värit maisemassa ovat pehmennettyjä, taivas vaaleanpunainen ja utuinen. Hetki on pysähtynyt, minä …
Aamut ovat alkuja. Aamuilla on merkitystä. Millainen näkymä ikkunoiden edestä vedettävien verhojen takaa avautuu? Siitä maisemasta alkaa päivä. Aamulla ja mielenmaisemalla on merkitystä. Aluilla. Mie hoivaan kipeää lastani, kuuntelen nuhaista unihengitystä. Ja muistelen aamussani eilistä ajatushautomoa. Kulttuuri, taide, käsityö, kulttuuriperintö. Ihmiset. Lämpö. Kohtaaminen. Innostuminen. Mieki sain olla sellaisena kuin olen. Rauhoittavilla tarinoilla tuntureilta oli illassa …
– Kerro minulle kesästä Kaikki on jo kerrottu. Aurinko, valo, kukkaniityt.Laineiden laulu ja linnun. Uimaava vesija kalan hopeakylki.Hyttyset ja hämähäkit,hiekkaa saappaissa. – Mutta kerro minulle kesästä Tiedäthän jo.Se on lämpö iholla, sade kasvoilla, tuuli hiuksissa. Kesä on ukkosen jymy ja tummat pilvet,heinän hento kosketus. Sinä kuulet sen. Naurun, joka heijaa pihakeinussa.Kuulet yöperhosen lennon ja …
”Meillä, joille olet tärkeä, on lähtösi jälkeen suru. Mutta kaiken, mitä muistamme sinusta, saamme lohduksi.Valoisat ja iloiset muistot. Kun meän pieni ihme syntyy ja vähän varttuu, käyn hänen kanssaan tunturissa. Pidän lähelläni ja muistan sinua, tuntureiden Anna. Olet opettanut minulle paljon. Etkä vähiten siitä, mitä tarkoittaa rauha sydämessä.” Tämä oli osa viimeisestä viestistä, jonka kirjoitin …