aika

Ajatuksia lapsen koulutiellä

– Kaikki surulliset tekevät itsemurhan, sanoo nuori. Oli kuullut sen jostain. Reppu selässä astelee pieni koululainen. Pellon poikki, metsän vierestä. Kävin vastassa ekaluokkalaista, kun pakkanen koputteli -33 ja tuntui kuin -39. Ettei yksin tarvinnut kylmässä kulkea. Lapsi sai valita kävelytien ja polun väliltä. Siispä taaperrettiin. Uutterasti päivä toisensa jälkeen Suomen koululaiset Raahessa, Kotkassa, Helsingissä, Tampereella, …

Ajatuksia lapsen koulutiellä Lue lisää »

Valo ei jätä hipaisematta

Huomaatko joskus. Ne asiat, mitkä olivat jokin aika sitten supussa, eivät ole enää. Asioilla on tapana järjestyä. Ja sitten onkin tullut uusia suppuja. Elämässä aina tulee. Asioita. Asioita. Välillä taas avautuu avarampi näköala. Muutos ei katoa vastustamalla. Niin sanotaan. Voinko olla muutos muutoksessa, vaikuttaa suuntaan edes pienesti?Sanan, hymyn tai halauksen verran. Läsnäolon verran. Muistaa, että …

Valo ei jätä hipaisematta Lue lisää »

Entä jos nyt on nyt

Olen odottanut erästä yhteydenottoa. Se varmistaisi jo suullisesti sovitun. Pitkä hiljaisuus.Kaikella on aikansa.Keväälläkin. Kun aurinko häthätää kurkistaa, pakkanen napsahtelee ja edessä oleva talvi tuntuu nälkävuodelta, käy mielessä, että mitäs jos pikakelaisi hiirenkorvien aikaan. Sitten hämärähyssyssä ja hitaammissa kierroksissa tuntuu hyvältä, että on myös tämä vähänvalon aika. Kevät on matkassa, se on mielenlaatu. Malttamattomuuden ymmärtää, kun …

Entä jos nyt on nyt Lue lisää »

Aika kuin lumi

Aika, sen hitu. Katoaa kuin pöllyävä lumi. Näet sen juoksevan, mutta et tavoita sitä. Jos yrität pidätellä aikaa käsilläsi, huomaat kauhovasi tyhjää. Olet polvillasi lumisella tiellä ja tuuli puhaltaa.  https://youtu.be/-ZR3JllIaQ4Täällä, vähän maailman laidalla, yritän välillä hahmottaa kuin etäämpää, mikä on aika, jota elämme. Kuvani ei ole ihan selkeä. Voiko se täysin ollakaan hetkenä, jolloin elää …

Aika kuin lumi Lue lisää »