ihmissuhteet

Metsätähti ja meteoriitti -ajatuksia kesäyön valossa

Kommentoi / ihmissuhteet, kesä, kolumni, kuolema, luonto, rauha / Kirjoittaja

Kesä tuli taas yllättäen.Kullerot, puna-ailakit, metsätähdet. Koivujen vihreät keinut ja valoisat kesäyöt. On keveä olla.  Silti taustalla jymisee jokin. Se on kuin ohiajavat rekat pienellä kylätiellä. Niitä nyt riittää, kun Vanttauskosken patosilta on suljettu. Kerran, kun olimme koko perheellä menossa linturetkelle, pikkupoikani kysyi mietteliäänä:– Käykö kipeää, jos meteoriitti tipahtaa olkapäälle? Kysymys huvitti. Käännyin katsomaan auton …

Metsätähti ja meteoriitti -ajatuksia kesäyön valossa Lue lisää »

Naimisiin -biofiktiota Taimi-mummosta ja Matti-papasta

Kommentoi / häät, luottaminen, muistot, rakkaus, sota, tarinat / Kirjoittaja

Taimi nauraa. Nauru pulppuaa keveästi. Joki on peilikirkkaassa jäässä. Pitkäkoipinen, musta hevonen liukastelee jäällä, lopulta pyllähtää istualleen. Joen vastarannalla kaksi venäläistä vankia nauraa myös. Taimi ottaa tiukemmin kiinni käsikynkästäni ja kuulen hänen äänensä lähellä korvaani. – Näkisitpä tuon, Matti. Hevonen istuu jäällä, oikeasti istuu. On niin liukasta, ettei se pääse ylös. Se lykkii etukavioilla vauhtia …

Naimisiin -biofiktiota Taimi-mummosta ja Matti-papasta Lue lisää »

Etsin valoisia tarinoita

Kommentoi / ihmissuhteet, kirjoittaminen, Lapin luonto, välittäminen, vanhemmuus / Kirjoittaja

Hyvä hiljaisuus ei satuta. Hiljaisuus ihmisten välillä silloin, kun pitäisi olla sanoja, satuttaa. – Hiljaisuuskin voi olla väkivaltaa, isä sanoi ja minä juoksin ulos, pois, tietä pitkin, naapurin talliin, jossa oli lämminverihevonen Yankee Mini. Nojasin sen kylkeen. En tahallaan ollut hiljaa. Ei minulla ollut uhmaa. Eikä sanoja sille, mitä tunsin. Isän ja minun välille laskeutui …

Etsin valoisia tarinoita Lue lisää »

Pitää paikkansa

Kommentoi / ihmissuhteet / Kirjoittaja

  Se oli naistenpäivä. Istuin nuotiolla. Ajattelin. Mietin, kuinka usein sanon ääneen muillekin kuin perheen pienimmille sen hyvän, mitä heistä ajattelen. Voisinko sanoa useammin? Tai sen, että yleensä ajattelen heitä. Istuin laavulla ja katsoin kintaitani. Yli 20 vuotta vanhat, punaiset kintaat. Äiti ne minulle aikanaan osti. Joskus mietin, miksi äiti osti punaiset. Ja sitten olin …

Pitää paikkansa Lue lisää »

Iltalaulut ovat rakkautta

Kommentoi / levollisuudesta, muistot, tarinaa elämästä / Kirjoittaja

Äiti, leipää! Ajatusvirrassani kulkevat yhtäkkiä vahvat sävyt. Luokseni tulevat hoiva, huolehtiminen, lempeys, kipu ja riemu. Tässä me olemme, äidin lapset ja Pentin lapset ja lastenlapset. Äiti ja Pentti avioituivat kymmenen vuotta sitten. He ovat yhdysside kahden perheen välillä. Kokoonnuimme vastikään juhlistamaan heidän yhteistä taivaltaan. Tunnen vahvasti elämän, sen arvoituksellisen, käsittämättömän sykkeen. Elän hetkeä, kun äiti …

Iltalaulut ovat rakkautta Lue lisää »

Suru kertoo, mitä on hiljaisuus

2 kommenttia / tarinaa elämästä / Kirjoittaja

”Joskus ei uskalla tuntea, kun pelkää särkymistä.Nyt on joskus.”  Näin kirjoitin surussa. Peilaan surua ja pääsiäistä. Toiselle pääsiäinen on vain lomaa, se saa olla niin. Minulle se on kristillinen juhla ja myös kohtaamista, lasten iloa, hiljaisuutta, muistoja.  Pääsiäistä ennen ovat pitkät päivät. Kiirastorstai, pitkäperjantai, se kun kaikki hylkäsivät. Kun isäni kuoli, oli pitkäperjantai. Pääsiäinen on surusta pääsemistä, …

Suru kertoo, mitä on hiljaisuus Lue lisää »

Heikki-open muistolle

Kommentoi / tarinaa elämästä / Kirjoittaja

– Bures bures,uusi opettajamme tervehti saameksi. Heikki-ope oli siitä lähtien meille oppilaille Buris-Buris. Löysin 26 vuotta vanhan kirjeen. Se oli tullut Heikki-opelta.Kun olin lukiossa, keräsimme aineistoa historiantutkielmaa varten. Soitin Heikille, että olimme kahden luokkakaverini kanssa päättäneet tehdä tutkielman siitä, kun olimme kolmannella luokalla ala-asteella vuonna 1987. Kolmas kouluvuotemme oli ollut erityinen. Teimme paljon kaikkea mukavaa. Heikki …

Heikki-open muistolle Lue lisää »

Tulit mieleen

Kommentoi / tarinaa elämästä / Kirjoittaja

Yhtenä aamuna minulle soitti linja-autonkuljettaja Markku. Hänellä oli tarina. Ja olin tullut mieleen.  Kuuntelin tutun miehen kertomuksen. Hän oli edellisenä iltana siistinyt keittiön oikein vimosen päälle, tiskit ja kaikki. Aikaisin seuraavana aamuna, kun Markku meni keittiöön, siellä oli pöydällä iltapalavermeitä, ruuan murusia ja likaisia astioita. – Jaha, se on poika käynyt ottamassa palasta.  Elämässäni useamman pöydälle kaatuneen …

Tulit mieleen Lue lisää »

Joulumieli

Kommentoi / levollisuudesta, tarinaa elämästä / Kirjoittaja

Välillä mietin, elääköhän se vanha nainen vielä. Hän, joka kymmenen vuotta sitten toi minulle joulumielen: Kuljen pienemmälle kadulle, vanhojen kirjojen liikkeeseen. Sen tunnelmassa on mukava olla. Siellä tuoksuvat tarinat ja sadut.  Teen jouluostoksia ja huomaan etsiväni jotain tuttua, maanläheistä. Istahdan reppuni kanssa ostoskeskuksen penkille. Seuraan ihmisten kulkemisia. Vieressäni istuu vanhempi nainen villakangastakissaan. Hänkin näyttää katselevan ihmisvilinää. Mietin, …

Joulumieli Lue lisää »

Leppää sie

Kommentoi / levollisuudesta, tarinaa elämästä / Kirjoittaja

Viime yönä kuulin yhden ehkä maailman kauneimmista lauseista. Kirjoitan levollisuuden tarinoita, olen rentoutusohjaaja, satutaiteilija. Ja äiti. Olen Unilinnun ideoija ja huovutan uniuntusia.  Tuo lause on kaunis kuulla kaikissa, ovatko nämä nyt rooleja vai mitä. Jokaisessa tapauksessa joka tapauksessa.  Vauva on vähän kipeänä, nukkui huonosti ja lopulta jäi kokonaan valvomaan. Syötin, kannoin sylissä ja tuuditin vaunuissa. Kello …

Leppää sie Lue lisää »