Ei sodan jälkiä voinut pestä pois
Lapsena ymmärsin sodasta vain, että se on jotain tosi pahaa. Sota oli tehnyt papasta yksikätisen ja sokean. Muistan, miten hän kulki kotonaan käsi edellä tunnustellen ovia ja seiniä Kesä. Nukuin mummolan sohvalla. Heräsin pianonsoittoon. Pappa soitti pianoa korvakuulolta ja lauloi aamuvirttä. Terve käsi soitti melodiaa, tynkä rytmitti sitä. Jossain vaiheessa kaikui Porilaisten marssi. ”Poijjat kansan …









