ystävyys

Pallojäätelö

Päärynä. Mangomeloni. Mansikka. Suklaanougat. Piparminttu. Lakritsi… Lapset valitsevat jäätelöistä mieluisinta. Meän perheen perinteeseen kuuluu, että käymme kerran kesässä ostamassa kioskilta pallojätskit. Jos vain mahdollista, ostamme ne Kemijärveltä ihan vain naapurikuntaa kannattaaksemme ja kokeaksemme itsemme turisteiksi.  Jokunen vuosi sitten oli kesäloman viimeinen päivä ja tötteröt ostamatta. Mieltä jarrutti, kun koulun alkaessa oli muutakin rahamenoa. – Ootte luvannu, että …

Pallojäätelö Lue lisää »

Kuvitus vailla tarinaa

Sain kirjoitustoiveen ihmiseltä, joka ei enää ole täällä.  Ystäväni, tunturien vaeltaja, oli jättänyt vielä yhdet terveiset välitettäväksi minulle.   Meillä oli nuorena yhteinen haave: Mie kirjoitan tarinoita ja Anna-kaimani kuvittaa ne. Se oli valoisa, ihana haave, joka jäi vuosiksi elämän jalkoihin. Mutta muistimme sen.  Tiesin, että Anna ei toivu sairaudestaan. Ystävä oli levollinen tämän totuuden kanssa, vaikka olisi …

Kuvitus vailla tarinaa Lue lisää »

”Yli aavan on…”

Ystävämme, tunturien vaeltaja, sulki väsyneenä silmänsä jokin aika sitten. ”Sinua vie tunturitie, kepeä taivaltaa…”  Aina, kun ymmärrän todeksi, että ystävä on pois, tulee kyyneleet. Tärkeää on ollut se, että on voinut jakaa yhteisiä nuoruusmuistoja toisten ystävieni kanssa. Muistoja, joissa tunturien vaeltajakin oli mukana. Opettelen kuuntelemaan surua. Jokaisen surun kohdalla sillä on oma kerrottavansa. Ja jokaisessa surussa on …

”Yli aavan on…” Lue lisää »

Voi erottaa linnun ja miten se laulaa

Kysyin kerran ystävältä, voinko viedä eteenpäin satua, jonka kuvitukseen hän osallistui. Siis viedä senkin jälkeen, kun hän ei enää ole täällä. Ystävä lupasi ja sanoi, että voin käyttää kaikkea, minkä koen tärkeäksi tai mikä auttaa minua tai toisia. Sellainen hän oli. Olimme aikoneet käydä yhdessä putouksella, paikassa, josta on tullut minulle tärkeä. Elämä kuljetti toisin, …

Voi erottaa linnun ja miten se laulaa Lue lisää »