Ajatus jouluruuhkaisita kaupoista ei houkuttele. Asun pienellä kylällä ja viihdyn mieluummin sen mehtäpoluilla. Silti yksi muisto vuosien takaa saa minut hymyilemään. Keskellä Rovaniemen joulukatuja kohtasin sydämellisyyttä, joka jäi mieleen: Tein jouluostoksia. Etsin jotain tuttua, maanläheistä. Löysin muutaman lahjan ja istahdin reppuni kanssa ostoskeskuksen penkille. Odottelin samalla kylällä asuvaa ystävääni. Hän on töissä kirjastossa, olin tullut …
”Jokainen päivä piirtää meistä muistokirjoitusta.” Tämä on sinulle, jonka elämään on astunut suru. Kerran tai monesti. Äskettäin tai jo kauan sitten. Tuo ensimmäinen lause on kummisetäni runosta.Annetaan hyvyyden ja lempeyden, niiden mitkä meissä kaikissa ovat, kulkea vahvasti ja näkyvästi mukanamme tänäänkin. Elämämme muistokirjoitukseen jäävät silloin valoisat sanat. Kun on suru, ei jaksa kovia sanoja. Tämän …
Ylioppilaskevät. Kotona oli rahat vähissä. Pappa kuoli juuri ennen juhlapäivääni. Mietittiin, jaksetaanko järjestää juhlia. Isä sanoi lopulta lyhyesti – Me juhlimme Annaa. Sain yhden stipendin ennen juhlia, ja sain juhlan.Vieraat onnittelivat ja ottivat osaa suruun. Pöydällä oli ruusujen vieressä kynttilä ja kuva. Olin ollut lukion viimeisen vuoden vapaaoppilaspaikalla. Sitä piti hakea syksyllä lukuvuoden alussa. Vapaaoppilas sai …