Polku laskeutuu putoukselle. Kevään vesipaljous on vähentynyt, mutta yhä putouksessa on vaahtoa ja virtaamisen iloa. Sen tiimalasimuoto alkaa hahmottua. Katson putousta. Vesi virtaa, ja se virtaa. Usein sen veden liikkeestä tulee mieleen aika. Tiimalasi mittaa aikaa, vesi juoksee. Mietin mennyttä. On ollut aikoja ja sitten toisenlaisia aikoja. Joskus suru on painanut, joskus tuntunut, että ei …
Pitkästä aikaa (yli puoli vuotta edellisestä kerrasta) nähtiin äiti-mummoa ja Pentti-pappaa. Aurinkoinen toukosunnuntai hoivakodin pihalla, turvaväli. Kolahti. No sanoin mie, että on se eri puhua puhelimessa kuin nähdä ja puhua. Äidit ymmärtävät siitäkin. Halasin ilmahalauksen. Ajatus ja tunne ovat tärkeintä, mutta tuntui, että ilmaan se halaus vähän jäi, tyhjään. Koskettamalla voi välittää paljon. Se …
Ensin ajattelin nettisivujeni nimeksi Jutelmaa. Se olisi sellainen leppoinen nimi kirjoituksille, joissa kuvataan elämää ja ihmisiä. Kuin jutustellen iltapalalla teekupposen ääressä. Mutta jutelma oli jo käytössä. Ystävä ehdotti Soljutelmaa. Siinä se oli, se sana lähti heti soljumaan. Elämä itsessään on yksi iso soljutelma. Kirjoitus, joka kertoo elämästä, on sanojen soljutelmaa. Löytääkseen rauhallisen hetken kirjoittamiselle, täytyy …