tarina

Tarinahetki

Se on siinä, kun halitoidut valkoisesta kukasta, tuulesta tai painat kasvot sammaleelle. Nimittäin läsnäolo. Se on tiedostamisessa ja luottamisessa. Läsnäolo on hengittämistä ja sitä, kun ei kaipaa minnekään tai mitään. Kaikki on jo tässä. Mikä meissä silti vetää menneeseen, pois tässäelämisestä? Jos tuleva on epävarma, niin kuin se lopulta aina on, tosin epävarmuuden sävy vaihtelee, …

Tarinahetki Lue lisää »

Elämän satua

Kivi on kuin kasvot. Pidän kiveä kämmenelläni. Sillä on tummat silmät. – Tuli tunne, että kivi kuuluu antaa sinulle, nainen sanoo.  Minun ystävä löysi sen, kun oltiin kävelemässä Muotkalla. Hän antoi sen minulle ystävyyden lahjaksi. Olen säilyttänyt sitä pitkään. Nyt se on sinun. Muotka. Lämmin sana. Siinä on syvyytä. Tämä tarina alkoi, kun isän kuoleman …

Elämän satua Lue lisää »