luottaminen

Lennä, luota!

Kävelin maantien reunaa. Pilviaurinkoista. Västäräkki lensi tien yli, sujahti ohiajavan auton edessä. Kevyt, kesän valo siivillään. Sirp, sirp. Sanoin sille, että älä lennä noin, jäät alle. Hentoinen tumpsaus. Auto oli ohi. Siinä se oli, pieni lintu.– Miks sie lensit noin, et ois saanu.Ei se kuullut. Siirsin linnun ruohikolle, sinisten ja keltaisten kukkien keskelle. Kävelin. Nyt …

Lennä, luota! Lue lisää »

Valo kulkee matalalla

Haukotuttava hämäryys. Päivän vaaletessa matala valo hipaisee pihakoivua. Tartun siihen valoon. En voi pidätellä sitä, mutta voin vähän aikaa läpivalaista ajatukseni, mieleni. Levähtää valoisuudessa. Auringolle en voi, no en voi mitään. Sillä on aikansa ja reittinsä. Se kurkkaa juuri ja juuri Kivalovaaran takaa. Pohjoisemmassa aurinko näyttäytyy seuraavaksi vasta, kun ollaan hyvän matkaa tammikuulla. Pian se …

Valo kulkee matalalla Lue lisää »

Entä jos nyt on nyt

Olen odottanut erästä yhteydenottoa. Se varmistaisi jo suullisesti sovitun. Pitkä hiljaisuus.Kaikella on aikansa.Keväälläkin. Kun aurinko häthätää kurkistaa, pakkanen napsahtelee ja edessä oleva talvi tuntuu nälkävuodelta, käy mielessä, että mitäs jos pikakelaisi hiirenkorvien aikaan. Sitten hämärähyssyssä ja hitaammissa kierroksissa tuntuu hyvältä, että on myös tämä vähänvalon aika. Kevät on matkassa, se on mielenlaatu. Malttamattomuuden ymmärtää, kun …

Entä jos nyt on nyt Lue lisää »

Rakas pieni

Pidän sylissä, lämpö nojaa lämpöön. Vauvan paino rintaani vasten. Seuraan, miten pieni hengittää, huokaisee syvään. Sormet sormeni ympärillä puristavat lujasti ja hellittävät.Miten rakas on tämä pieni. Ihmeellistä, että saimme hänet. Kotiin, syliin, sydämiin. Vähän ennen utukatseen syntymää laitoin sängyn valmiiksi, pesin pieniä vaatteita. Minussa asui levottomuus, joka vuorotteli luottamuksen kanssa. Jos sänky jääkin ilman nukkujaa. …

Rakas pieni Lue lisää »