– Kirjoittaisitko meille runon?
Onnenpolku tunturilla on laulu, jonka kirjoitin, kun Yläkemijoen Laululasten kuoronjohtaja, Hillevi Vitikka, toivoi.
Tämä lasten lauluryhmä on ainoa  kansalaisopiston lastenkuoro Lapissa. Oli ihana kirjoittaa heille laulu.

Ehkä sille löytyy vielä ihan oma sävelkin, nyt sitä on laulettu Nocturnen sävelellä.

Olin kuuntelemassa lasten ja aikuisten kuorojen lauluharjoitusta, jossa he lauloivat Onnenpolkua.

Ajattelin, että varmaan vähän herkistyn. Mutta kyyneleet valuivat virtoimenaan. Se oli tunnepitoista. Toisten laulamana sanat tulivat uudella tavalla luokse.

1.Onnenpolun kukat aukeavat
sävel kaihoisa soi tunturin
Vaikka sumuverho peittää rinteen
laulu kertoo tarun valoisan:
Kaukaa laulu soi kun lapsi syntyy.
Se soi hiljaa lapsen sydämeen.
Lapsi tuntee laulun omaksensa,
sävel kantaa iloa ja rauhaa.
Syli tunturin ja unten maa
valollansa lasta tuudittaa.

2. Aihkimänty suojaa lapsen unta.
Poronvasa katsoo ystävää.
Laulu tunturin niin kaunis kaikuu,
lapselle se laulaa kauneimmin.
Joku surullinen yksinänsä
katsoo harmaan polun kiviä.
Kevään lintu lentää tunturilla,
kaartaa yllä erämaiden siinnon.
Vapautta linnun lento tää
ilon värit piirtää elämään.

3. Kevät koittaa, hiljaa suru haipuu
Laulu tunturin saa lohduttaa
Vaikka sävelessä kuuluu kaipuu,
kulkiessa levon vaistoaa.
Pysähtyen katson tuntureita
onnenpolun vapaa kulkija.
Kiire poistuu, riemu askelissa,
löytyy sävel kerran kadotettu.
Kuuluu hiljaa laulu kaukainen,
huomaamatta sitä hyräilen.